Narkomaaniveljen pikkusiskon ajatuksia

Erään pikkusiskon ajatuksia siitä, miltä tuntuu kun isoveli käyttää huumeita ja on niistä riippuvainen. Narkomaani. Näitä sisarusten kirjoituksia emme kovin usein saa lukea, yleensä kirjoitukset ovat meiltä vanhemmilta.

Mikä olisi paras joululahja siskon mielestä?: 

"Haluan veljeni tänne kotiin, kiusaamaan, kutittamaan."

Olkaa hyvät, tässä siskon kirjoitus.
Nostaa taatusti tunteet pintaan, koskettaa ja liikuttaa.

"Kuka haluaa että veljesi on narkomaani.

He haisevat pahalle, heillä on aina likaiset vaatteet.

He eivät tarvitse hammasharjaa koska heillä ei ole hampaita, usein.

Heidän silmät pyörii ympäri, eikä he näe mitään.
Kuten veljeni silmät kun näin hänet kaupungissa.

He varastavat kaiken mitä näkevät että saavat rahaa niihin huumeisiin.
Lyövät kaveriaan jos ovat ihan sekaisin, jopa tappavat.

He eivät ole terveitä.
Ainakin veljeni on tosi sairas.

Minua itkettää ja haluaisin että hän ei olisi sairas.

Hän kävelee pitkin kaupunkia.
Hän on kyllä pelottavan näköinen.

Tiedän että joskus heidän ihonsa on täynnä paiseita.
Veljelläni oli ja minulta tuli itku.

Minun veljeni ei koskaan lyö minua.
Minä tiedän sen.
Eikä varasta minulta mitään.

Mutta en halua että hän on täällä yötä.
Mamma ei päästä. 

Mamma rakastaa minua.
Mamma rakastaa myös minun veljeä mutta mamma on sanonut että minun ei tarvitse pelätä kotona.

Huomaan että mammalla on paha mieli.
Me kaikki halutaan että veli olisi terve.
En halua että mamma itkee.

En tykkää huumeista.
Vihaan niitä.
En koskaan käytä huumeita.

Toivon vain yhden joululahjan.
Haluan veljeni tänne kotiin, kiusaamaan, kutittamaan.

 
Pelkään että veljeni kuolee ennenkuin on joulu."