Kynnys kokeiluun ja käyttöön on madaltunut Suomessa
olemattomaksi. Käyttöön, joka vie lapselta kaikki mahdollisuudet kasvaa ja
kehittyä ja johtaa nopeasti tielle, josta vain hyvin harva palaa.
Hyvin tavallisetkin perheet ovat vaarassa eikä tässä auta
yhtään syyllistäminen ja pään kääntö puskaan.
Meiltä on hajoamassa perheet ja koko yhteiskunta valon
nopeudella, tulevaisuuden toivomme kun nämä lapset viedään meiltä.
Kauppatapahtuman yhteydessä tapahtuu usein väkivaltaa ja
myyty aine on usein jatkettu vielä vaarallisimmilla aineilla, eikä tällaisesta
voi ilmoittaa yhtään mihinkään
seurauksien pelossa.
Nuoren keho ei mitenkään voi kestää näitä eikä näiden
aineiden yhteisvaikutuksia.
Kuinka moni vanhempi vaatii tarkistaa lapsen puhelimen kun
kerran puhelimen laskunkin maksaa?
Kuinka moni vanhempi edes tajuaa mitä on tapahtumassa? En
todellakaan syytä heitä koska tätä ei voi kukaan käsittää.
Vanhemmat ja perheet tarvitsevat kiireellistä tukea ja apua
tällaisessa viidakossa.
Lasten ja nuorten kuuluu saada kuulla meiltä läheisiltä,
mitä elämä on huume ja päihdehelvetissä, jossa tämän "viihdekäytön"
glamour himmenee äkkiä.
Minä olen luullut jo kaiken nähneeni, mutta tässä pelissä on
aina pohja jonka alta löytyy uusi kellari lisää hirveitä ja raadollisia
asioita.
Minä olen nähnyt lapseni persoonan muuttuvan, unelmien hajoavan,
nuoreni kavereiden haudattavan, olen lapseni hengen pelastanut useaan
otteeseen, kotini on hajonnut, huumediilerit ovat minuakin uhanneet, olen
nähnyt oikeudenmukaisuuden vaihtuvan rikoksiin ja niin paljon muuta, josta
voisi tehdä useita toiminta elokuvia ja monta synkkää draamaelokuva ja tämä on
kuitenkin yhä useamman perheen reality show oikeasti.
Rinnakkaistodellisuus, jonka kanssa ei voi selvitä ilman
vakavaa koko perheen sairastumista.
Tiedän itse olevani hyvin sairas ja silti ylpeä itsestäni.
Tämä vie ihan kaiken ja silti elämästä tulee pitää kiinni niin hyvin kuin
suinkin osaa.
Takana on helvetti ja edessä maraton.
En halua näitä mokkasiineja kenellekään ja jos voisin,
veisin turvaan jokaisen lapsen Suomessa.
Meidän pitää pystyä Suomessa parempaan, eikä mitä läheisiä
saa jättää yksin.
Tämä on koko yhteiskunnan asia, haluamme tai emme.
Tämän sodan vaikutuksilta ei säästy kukaan enää suoraan tai
vähintään epäsuorasti.
Tämän sodan hintalappu on suurempi kuin mikään uuden
hallituksen säästöbudjetti voi ikinä tuoda.
Näistä asioista ei kukaan halua kuulla, mutta tiedän että
minun pitää silti kertoa näistä, vaikka tekisin ihan jotain muuta jos voisin
kääntää pään pensaaseen.
Älä sinäkään käännä.